Yleiset stressin tyypit… ja miten sinä reagoit niihin

Jokaisella on stressiä elämässä. Sitä on minulla ja samoin sinulla. Kuitenkin me reagoimme siihen stressiin eri tavoin, vaikka tilanne tai jopa tapahtuma olisivat samanlaiset. 

Tunnettu liikejohdon konsultti tohtori Karl Albrecht, joka on edelläkävijä liikemiehille tarkoitettujen stressinhallinnan koulutusten kehittämisessä, määritteli vuonna 1979 ilmestyneessä kirjassa "Stress and the Manager" neljä stressin tyyppiä. 

stressin tyypit

Stressin tyypit ovat seuraavia:

1. Aikastressi.

Aikastressiä koetaan silloin, kun murehditaan kaikesta, joka liittyy aikaan. Se on silloin, kun murehditaan, ettei ole riittävästi aikaa tai että aika loppuu tai että aika valuu käsistämme. Hyvin usein tämä stressi liittyy määräaikaan ja siihen, että jotakin pitää ehtiä tehdä ennen sitä määräaikaa. Ja jos ei ehdi, niin silloin tapahtuu jotain kauheaa.

2. Ennakoiva stressi.

Ennakoivaa stressiä tunnetaan yleisesti "murehtimisena". Se on ahdistusta tulevasta tapahtumasta, ja riippuen henkilöstä se voi tapahtua jopa viikkoja tai kuukausia ennen varsinaista tapahtumaa (esim. loma tai häät). Ihan kuin mielessä olisi vain kaikki ne jutut, jotka voivat mennä huonosti. Ja vaikka me tiedostaisimme, että näin ilmeisesti ei tapahdu ja että sellainen murehtiminen on täysin tarpeetonta, niin se pelko kuitenkin jää.

3. Tilannekohtainen stressi.

Tilannekohtaista stressiä esiintyy tilanteissa, jotka ovat epämiellyttäviä, uhkaavia ja jotka eivät ainakaan osittain ole henkilön hallinnassa. Sellaista stressiä voi esiintyä usein työtapaamisissa tai konferensseissa, missä osallistujien välillä on ristiriitaa. Mikä kiinnostavaa, stressaavan henkilön ei tarvitse edes olla yksi konfliktin osapuolista. Hän saattaa olla vain paikan päällä seuraamassa tuota konfliktitilannetta. Usein sellaiset tilanteet koetaan jopa vaarallisina. 

4. Kohtaava stressi.

Kohtaavan stressin stressitekijä on toinen henkilö, eikä ole väliä, onko hän ystävällinen vai uhkaava. Meillä kaikilla on hetkiä, jolloin haluamme olla toisten henkilöiden kanssa. Ja sitten on myös hetkiä (vaikka ne voivat olla hyvinkin lyhyitä), jolloin tarvitsemme yksityisyyttä ja eristäytymistä. Ja kun sen tietyn henkilön sosiaalisen kanssakäymisen kumulatiivinen mukavuusalue on ylitetty, tarvitaan juuri tuota eristyneisyyttä. Paljon riippuu siitä, onko se henkilö sosiaalinen vai syrjäänvetäytyvä. Hyvin paljon riippuu myös ammatista. On ammatteja, joissa työskennellään pääasiassa yksinäisyydessä, ja on myös ammatteja, joissa täytyy koko ajan kohdata muita henkilöitä, ja usein ne kohtaamiset voivat olla jopa epämiellyttäviä ja mahdollisesti myös arvaamattomia. 

Ja tietysti kaikki me reagoimme eri tavalla näihin stressitilanteisiin.


***

Kuva: Lacie Slezak Unsplash:istä

Posted in Hyvinvointi and tagged , , .